Asunnon ostaminen ja omistaminen Thaimaassa

Seuraava teksti perustuu Pekka Veneskosken pitämään saman nimiseen esitykseen HHSS:n jäsenille Varikolla 18.1.2016.

Asunnon ostaminen ja omistaminen Thaimaassa

Tärkeintä asunnon ostamisessa, vuokraamisessa tai rakennuttamisessa on aina noudattaa Thaimaan lakeja ja määräyksiä tinkimättä, maksaa verot asiallisesti, olla kohtelias varsinkin tulevia ja olevia naapureita kohtaan, samoin erityisen kunnioittava ja kohtelias kaikkia virkamiehiä kohtaan. Silti voi olla asiallisen tiukka, jos varmasti tietää olevansa oikeassa, kunhan silloinkin muistaa aina hymyillä, olla kohtelias ja ottaa huomioon, ettei vastapuoli menetä kasvojaan, vaikka olisikin väärässä. Näiden mukaan toimien vältät monet ongelmat, säästät rahaa ja saat asiat sujumaan nopeammin.

 Seuraava perustuu vain ja ainoastaan minun mielipiteeseeni enkä luonnollisestikaan voi ottaa vastuuta siitä, mitä tässä maassa ja lainsäädännössä tulevaisuudessa tapahtuu. Jotkut voivat antaa erilaisia kannanottoja, mutta usein niiltä puuttuvat perustelut ja ne perustuvat kuulopuheisiin.

Ensiksi asunto Condossa eli suomalaista asunto-osakeyhtiötä vastaavassa oikeudellisessa henkilössä, juridic person. Sen voi ostaa ja omistaa myös ulkomaalainen. Edellytyksenä on, että yhtiössä enemmistön omistavat thaimaalaiset, jos yhtiö omistaa maapohjan, jolla rakennus sijaitsee.

Omistusoikeus ilmenee asiakirjasta, joka on nimeltään Chanot. Siinä on huoneiston pohjapiirros ja merkittynä omistajan nimi, joka siis voi olla myös ulkomaalainen. Merkille pantavaa on, että täällä huoneiston pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon myös parvekkeiden ym pinta-alat.

Huoneistoon liittyy myös ns. blue book eli Tabian Baan, sininen kirja. Se annetaan Hua Hinissa Tessabaan nimisestä kaupungin virastosta ja se on siis ns. talonkirja, johon merkitään vain ja ainoastaan asunnossa kirjoilla olevat Thaimaan kansalaiset. Jos siis omistat huoneiston, pitää sinulla olla sinun nimellesi siirretty Chanot ja Blue book, jossa ei ole kenenkään nimeä. Ulkomaalainen voi halutessaan saada ns. yellow bookin eli vastaavan talonkirjan, johon merkitään ulkomaalaiset talossa tai huoneistossa kirjoilla olevat henkilöt. Tätä kirjaa harva hankkii, koska sitä ei oikeastaan koskaan tarvitse. Sen voi kulkuneuvoa rekisteröitäessä, pankkitilejä avattaessa ja ajokorttia haettaessa korvata Immigrationista saatavalla osoitetodistuksella.

Huoneiston omistaja voi osallistua yhtiön hallintoon, yhtiökokouksiin ja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta, jolla katetaan, kuten suomessakin, kaikki yhtiön kustannukset, kuten uima-allas, vartiointi, ylläpitokorjaukset, verot ja maksut etc.

Ostettaessa Condominium, pitää rekisteröinnin yhteydessä osoittaa, että varat ostoon on siirretty ulkomailta. Siis kauppahintaa Thaimaahan siirrettäessä tulee pyytää pankilta todistus rahojen siirrosta ja se tulee esittää Land Officessa rekisteröinnin yhteydessä. Tätä ei tarvita vuokraoikeutta tai rakennuksen omistusoikeutta rekisteröitäessä.

Joskus yhtiön alakerroksen asuntoihin liittyy terassi eli pala maata ja silloin ulkomaalainen ei voi saada asuntoa nimiinsä. Ainoa konsti on turvautua ns. bulvaaniyhtioon, josta myohemmin omakotitalon kohdalla.

Jos yhtiön rakennus sijaitsee vuokramaalla eli yhtiö ei omista eikä voi omistaa maata, voi ulkomaalaisomistus olla erilainen. Joitakin tällaisia condoyhtioitä on myös Hua Hinissa.

Kannattaa välttää ostamasta asuntoa vasta suunnitteilla tai keskeneräisenä olevasta condosta, koska Thaimaassa erilaiset projektit usein päättyvät konkurssiin tai ympäristöön tulee yllätyksiä, merinäköala saattaa vaihtua suuren kerrostalon seinäksi viereisellä tontilla aloitettavan projektin vuoksi. Onpa käynyt niinkin että ostettuun ja maksettuun asuntoon ei ole päässyt edes muuttamaan, kun sille ei ole ollutkaan rakennuslupaa. Käytettynä ostaminen on turvallisempaa, koska rakennusviat ja muutkin ongelmat ovat jo tulleet aikaisemmin esiin eikä yllätyksiä pääse tulemaan.

Uuteen asuntoon liittyy yksi oleellinen seikka. Ensimmäinen asunnon ostaja joutuu maksamaan huomattavan rahasumman takuukorjausrahastoon eikä tätä yleensä kerrota esitteissä eikä siitä myyjä tai välittäjä yleensä kerro mitään. Seuraavat omistajat eivät sitä joudu maksamaan, vaan ko. rahasto-osuus siirtyy asunnon mukana ostajalle. Asunto on helposti varsinkin talvikaudella vuokrattavissa ulos eikä asunnosta tarvitse nähdä vaivaa, kunhan maksaa vastikkeensa. Vastikkeen suuruus on yleensä vuodessa sen verran kuin saat kämpästäsi vuokratuloa kuukaudessa. Condoasuntojen hinnat ovat hyvillä paikoilla korkeita, rannan lähellä kaksio maksaa saman kuin neljän makuuhuoneen talo uima-altaalla jossakin 5 kilometrin etäisyydellä sisämaassa.

Hankittaessa huoneisto, pitää kaupasta maksaa siirtovero, joka kumma kyllä usein määräytyy osapuolten ilmoituksen eikä todellisen kauppahinnan mukaisesti. Yleensä verosta vastaa ostaja, mutta siitä voidaan sopia myös niin, että myyjä vastaa veroista, joka on ostajan kannalta tietysti parempi vaihtoehto. Kauppahinnan maksaminen ja blue bookin ja chanotin luovuttaminen ja siirto tulee tapahtua Land Officessa. Suosittelen hyvän kiinteistövälitysliikkeen käyttämistä. Hyviä kokemuksia on täysin Thailaisesta välitysliikkeestä, kun sen sijaan erilaisista ulkomaalaisvetoisten välitysliikkeiden palveluista on enemmänkin negatiivisia kokemuksia.

Omakotitalon hankkiminen

Kannattaa ensin asua paikkakunnalla vuokralla ja tutustua Hua Hiniin ja ympäristöön kunnolla eikä hosua hankinnassa. Samoin kannattaa tutkia toimistoissa ja netissä hintoja, koska hintapyynnöt ovat kirjavia lievästi sanottuna.

Ei ole kovin järkevää maksaa kymmentä miljoonaa Bahtia kolmen makkarin talosta, kun sellaisen saa välitysliikkeiden listojen mukaan neljällä tai viidellä miljoonalla.

Jos sitten päätät ostaa oman eläkeasunnon, tulee ensin ottaa huomioon, että välittäjät ovat ensin omalla asiallaan eli pyrkivät kaikin keinoin saamaan kaupan aikaan koska välityspalkkio on yleensä noin 5 prosenttia kauppahinnasta. Seuraavaksi välittäjä on myyjän asialla, koska he tekevät yhteistyötä ja yhdessä pyrkivät saamaan kaupat aikaan. Tämä tarkoittaa, toisin kuin Euroopassa, ettei myyjään tai välittäjään kannata luottaa vaan kannattaa heti alkuun ottaa oma lakimies tarkistamaan kaikki paperit ja katsomaan että oikeutesi tulevat turvatuiksi.

Asunnon ostossa ensimmäiseksi tulee mieleen sitten kysymys, jonka kuulee usein eri yhteyksissä. Voiko ulkomaalainen omistaa maata Thaimaassa. Tähän on vain yksi vastaus, ei todellakaan voi. Joskus siihen oli poikkeuksia amerikkalaisten osalta johtuen Vietnamin sodasta ja vielä on mahdollista saada oikeus yhden Rain omistamiseen sijoittamalla 40 miljoonaa THB Thaimaahan.

Tähän omistusongelmaan on olemassa kaksi ratkaisumallia.

Ensimmäinen on perustaa Thaimaan kansalaisten enemmistönä omistama yhtiö ja ostaa tontti ja mahdollisesti talo yhtiön nimiin. Tällöin Thaimaalaiset osakkaat 51 % antavat asiakirjan, jossa he luovuttavat kaiken määräysvallan ulkomaalaisosakkaalle, jolla on 49 % osakkeista. Jotta omistus voidaan rekisteröidä yhtiölle, tulee Land officen tarkistaa, että thai osakkaat ovat oikeasti sijoittajia ja oikeasti ovat maksaneet osuutensa osakepääomasta. Lisäksi yhtiöllä pitäisi olla oikeasti liiketoimintaa eikä se saa olla pelkästään maanomistuskiellon kiertämiseksi tehty järjestely.

Jos viranomaiset myöhemmin havaitsevat, että kyse on tällaisesta laittomasta järjestelystä, voidaan yhtiö purkaa. Taloa ja tonttia ei takavarikoida, vaan yhtiölle annetaan määräaika, jona sen tulee myydä kiinteistö ja kauppahinta tulee jakaa osakkaiden kesken, siis myös Thai sijoittajille, jotka saisivat siten yli puolet kauppahinnasta. Kun olen katsellut näiden bulvaaniyhtioiden taseita, olen havainnut, että yhdessäkään ei ole osakepääomaa kirjanpidon mukaan maksettu, vaan se on saatavana osakkailta. Tällöin on riski siinä, että yhtiö voidaan purkaa.

Riski on siis olemassa, mutta lienee vielä tällä hetkellä aika pieni, koskapa esimerkiksi Hua Hinissa tällaisia yhtiöitä on paljon. Jotakin liikehdintää lienee ilmassa, kun eräs paikallinen iso tilifirma ilmoitti joutuvansa viranomaisten määräyksestä vähentämään asiakkainaan olevien ns. toimimattomien yhtiöiden määrää.

Yhtiön tulee sitten ollakseen voimassa maksaa veronsa ja tehdä tilinpäätös vuosittain ja lisäksi maksaa kiinteistöveroa sekä tontista että rakennuksesta.

Ostettaessa kiinteistöä yhtiölle tulee vielä maksettavaksi 3,5 prosentin siirtovero.

Kiinteistöveron perii Tessabaan Hua Hin ja se peritään taannehtivasti, jollei omistaja ole siitä huolehtinut vapaaehtoisesti. Veron määrää viranomainen riippuen talon sijainnista, koosta, uima-altaasta ym. Kannattaa käydä ilmoittamassa itse ja maksamassa. Silloin on helpompi vaikuttaa veron suuruuteen. Jälkikäteen rutina voi olla huomattavasti vaikeampaa. Joka tapauksessa tarkastuksia tehdään ja odotettavissa on, että jossakin vaiheessa tulee karhukirje, jossa vaaditaan veroa maksettavaksi usealta vuodelta. Jollei sitä maksa, saattavat viranomaiset määrätä yhtiön purettavaksi ja kiinteistön myytäväksi ym.

Toinen ratkaisu, joka on täysin laillinen, on vuokrata maapohja ja ostaa sillä oleva rakennus. Jotta se olisi sitova, pitää se olla tehty useaksi vuodeksi, mutta enintään 30 vuodeksi ja vuokraoikeus tulee rekisteröidä Land Officessa ollakseen pätevä. Lain mukaan kaikki yli 3 vuoden sopimukset pitää rekisteröidä, jotta ne olisivat päteviä. Vuokrasopimuksessa voi olla optio sen uudistamisesta maanomistajaa kuulematta uudeksi 30 vuodeksi ja jos sellainen ehto on rekisteröity, on se pätevä. Lisäksi voidaan vielä sopia seuraavasta 30 vuodesta ja se siviilioikeudellisesti sitoo osapuolia, mutta koska sitä ei voi rekisteröidä, ei se ole vilpittömässä mielessä oleviin kolmansiin nähden sitova. Vilpittömään mieleen on esim. uuden maanomistajan vaikea vedota, kun tietoisuus vuokrauksesta ja tosiasiallinen hallinta on tiedossa. Jatkuminen ei ole mikään automaatti, vaan vuokralaisen on siitä huolehdittava itse. Hallintaoikeushan on merkitty myös Chanotin kääntöpuolelle.

Vuokrasopimukseen voidaan merkitä myös se, että se siirtyy vuokralaisen kuollessa perillisille, että se on vapaasti vuokranantajaa kuulematta siirrettävissä, jolloin vuokraoikeus vastaa omistusoikeutta aika pitkälle.

Samalla kun vuokraoikeus rekisteröidään, kannattaa rekisteröidä rakennusten omistusoikeus ulkomaalaisen nimiin, jolloin omistusoikeus on julkisesti rekisteröity ja on kaikkia kohtaan sitova. Se pitää tehdä samaan aikaan vuokraoikeuden rekisteröinnin kanssa eikä sitä voi tehdä enää myöhemmin. Menettelyyn kuuluu myös se, että se kuulutetaan julkisesti ja vasta kuukauden kuluttua rekisteröidään.

Yleensä vuokra maksetaan kerralla koko 90 vuoden ajaksi samalla kun maksetaan kauppahinta rakennuksesta.

Kun siis ostaa omakotitalon ja vuokraoikeuden maapohjaan, saa siitä osoitukseksi Chanot nimisen asiakirjan, jossa on etusivulla tontin rajat ja rajapyykit ja tontin omistaja, joka siis vuokraustapauksessa on Thai. Kääntöpuolelle merkitään kaikki omistussiirrot ja myös maanvuokrasopimuksen tiedot ja vuokralaisten nimet. Tällöin maa eli Chanot maa on vuokralaisille rekisteröity. Land Office antaa myös todistuksen vuokraoikeuden rekisteröinnistä. Samoin tulee saada Land Officen todistus rakennuksen omistuksesta. Samoin ostaja saa talon blue bookin, jonka tulee tässäkin tapauksessa olla tyhjä eli osoite pitää olla saatuna talolle, mutta siinä ei saa olla ketään kirjoilla.

Blue book tulee aina ostajan saada, onpa kyse talosta tai huoneistosta. Se on monessa suhteessa välttämäton. Siinä on vahvistettu asunnolle tai talolle virallinen osoite ja sijainti. Ilman sitä ei saa sähköliittymää, vesiliittymää. Lisäksi se on välttämätön asioitaessa immigrationissa, avattaessa pankkitilejä ym. Sen antaa kaupungissa Tessabaan virasto. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asunnon omistuksen kanssa.

Vuokraustapauksessa maanomistaja vastaa maapohjan kiinteistöverosta. Tosin se on yleensä vain muutama sata THB vuodessa. Sen sijaan talosta ei tarvitse maksaa lainkaan veroa, kun se on omistajan asumiskäytössä.

Tässä tapauksessa kannattaa harkita talon ja tontinvuokraoikeuden hintojen jakamista siten ,että siirtovero 3,5 % kauppahinnasta jää mahdollisimman pieneksi, koska vuokraoikeuden hinnasta maksetaan vain 1,5 % vero.

Usein sekoitetaan tämä edellä kerrottu pitkäaikainen vuokra eli leasingsopimus, joka siis sopimustekstistä riippuen on siirrettävissä ja siirtyy perintönä oikeudenomistajille toiseen sopimustyyppiin. Kyseessä on Sit tii gap gin taloot siiwit sopimus. Kyse on elinikäisestä kiinteistön käyttöoikeudesta. Se ei ole siis sidottu 30 vuoteen vaan on voimassa tasan niin kauan, kuin vuokramies elää. Sopimus ei ole siirrettävissä eikä se periydy. Tämä käyttöoikeus eli usufruct merkitään Chanot paperiin, jolloin siihen tulee myös vuokralaisen nimi. Tällaisia sopimuksia olen nähnyt, vaikka ostaja on luullut vuokranneensa tontin niin että sen voi myös myydä edelleen. Erikoista on se, että ko. sopimusta koskevassa laissa Civil and Commercial code of Thailand on määräys, jonka mukaan tällaisen elinikäisen käyttöoikeuden haltija voi vuokrata maata kolmannelle. Kun vuokramies sitten kuolee, päättyy hänen hallintaoikeutensa, mutta se ei katkaise vuokrasopimusta, jolloin kolmas voi edelleen vuokramiehenä hallita aluetta, mutta vuokra maksetaan sen jälkeen omistajalle.

Tärkeä asia on, että talo ei saa missään nimessä sisältyä vuokrasopimukseen, vaan sen omistus rekisteröidään erikseen. Muutama vuosi sitten tutkittiin Hua Hinin seudulla tehdyt vuokrasopimusten rekisteröinnit ja silloin yli puolet sopimuksista oli tehty ja rekisteröity siten , että ostaja oli todellisuudessa vuokrannut talon ja tontin eikä siis oikeasti omistanut mitään.

Jos vuokrasopimus ja omistusrekisteröinti on tehty oikein ja kun joskus vuokrasopimus päättyy ja jos sitä ei uudisteta, kuuluvat tontilla olevat rakennukset ja rakenteet vuokralaiselle, joka voi joko myydä rakennuksen tontin omistajalle tai purkaa sen ennen kuin luovuttaa tontin takaisin omistajalle. Monet eivät tätä murehdi eikä varmaan ole aihettakaan, kun tuskin meistä eläkeläisistä kukaan on enää asiaa selvittelemässä kuudenkymmenen tai yhdeksänkymmenen vuoden päästä. Se edellyttäisi elämistä tosi pitkään ikään eli pitkälle toiselle sadalle eikä talostakaan taida olla paljon iloa enää, vaikka ne täällä tehdäänkin aika kestävistä materiaaleista.

Projektialue yhteisine alueineen, palveluineen ja murheineen vai erillinen OMA talo.

Varsinkin ulkomaalaiset rakennusyrittäjät lupaavat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista kaupatessaan talojaan. Usein talot ovat pienillä tonteilla lähekkäin ja ostaja joutuu osakkaaksi tai asiakkaaksi rakennuttajan määräysvallassa olevaan hoitoyhtiöön. Rakennuttaja / yhtiö perii osakkailta osuuden sähköstä, vedestä, vartioinnista, jätehuollosta, puutarhanhoidosta, uima-altaan hoidosta, klubitalosta ym ym. Maksun suuruuden määrää yhtiö, joka siis yleensä on rakennuttajan eli projektin myyjän määräysvallassa. Jos talonomistaja on tähän common fee nimiseen maksuun tyytymätön, on siitä irtautuminen hyvin hankalaa. Ensin täytyisi saada järjestetyksi oma sähköliittymä, joka on helpoin asia. Sitten vesijohto tai liittymä, joka onkin vaikeampi, jos vesijohto täytyy vetää projektinvetäjän hallussa olevien maiden kautta. Kolmas ongelma on kulkuoikeus, joka voi olla vaikea, jos satut omistamaan talon, joka on jonkin projektin keskellä. Kannattaa siis jo ostoajatusta harkittaessa ottaa huomioon mahdolliset ongelmat.

Common fee voi kesken kaiken nousta. Tällöin sen toteutuminen riippuu siitä, onko tämä kiinteistönhuoltoyhtiö vahvistuttanut taksansa viranomaisilla. Joka tapauksessa projekti vetää aina joka asiassa oman siivunsa välistä ja kustannukset ovat korkeammat kuin yksittäisessä talossa. Jos huoltoyhtiö on rekisteröity Land Officessa, joutuu se hyväksyttämään maksujen suuruudet samassa virastossa, mutta jos ei ole, niin yhtiö voi vapaasti määrätä hintansa, jolloin ostajalla on vaihtoehdot vähissä. Joko maksaa tai sitten erota yhtiön asiakkuudesta ja hoitaa asiansa itse.

Jos talosi on erillistalo tai sitten projektissa, jossa ei ole yhteisiä asioita, hoidat itse kaikki kuten sähkön, veden, nettiyhteyden, jätehuollon ym ym. mutta saat itse myös päättää, mikä on tarpeellista ja maksat kaikesta vähemmän.

Joissakin projekteissa on olemassa joitakin sopimuksia tai rajoituksia siitä, ettei talossasi saa pitää kotieläimiä tai ettei sitä saa myydä tai vuokrata muunmaalaisille. Jos tällaisia on, kannattaa suhtautua varoen, koska tällaiset omistusoikeuden rajoitukset ovat Thaimaalaisille vieraita ja ne alentavat kiinteistösi jälleenmyyntiarvoa. Thaimaahan takoittaa vapaitten maata ja kaikenlaiset rajoitukset koetaan jo periaatteessa negatiivisina. Välttämättömiä kustannuksia omassa talossa ovat mm. mahdollisen puutarhan hoito. Se on tarpeen, jollet ole jatkuvasti paikalla siitä huolehtimassa. Samoin tietysti vesi ja sähkö. Jos sinulla on uima-allas, pitää sitäkin hoitaa ja puhdistaa kerran viikossa. Vartiointi voi joillakin seuduilla olla tarpeen tai sitten hommata koira huolehtimaan vahdin virasta. Tuholaistorjunta kerran kuussa on suositeltavaa. Kannattaa kysellä hintatasoa muilta maanmiehiltä, jotka ovat täällä asuneet pitempään, koska ei se tyhmä ole joka pyytää liikaa…..

Projektimyyjät mainostavat mm. hienoa klubitaloa, joka on talonostajien käytössä ja isoa uima-allasta, kuljetuspalvelua kaupunkiin ym. Kun vuosia kuluu, menettää projektinvetäjä mielenkiintonsa ja on ollut tapauksia, joissa uima-allas on myyty ja klubitalo on myyty asunnoksi, autokuljetukset yleensä päättyvät, kun viimeinen tontti on saatu myydyksi….

Talon ylläpitokustannukset ovat joka tapauksessa kotimaisiin hintoihin tottuneelle halpoja, joten ne eivät ole kynnyskysymys asunnon ostoajatukselle. Esimerkiksi meillä puutarhanhoito ja uima-altaan hoito maksaa yhteensä 3500 THB, tuholaistorjunta kerran kuussa ja roskiksen tyhjentäminen ja hurjan vahtikoiran ruokkiminen maksaa hiukan, mutta kaikkineen kustannukset jäävät alle 5000 THB kuukaudessa, vaikka allas on iso ja puutarhassa on paljon kasvillisuutta ja hoidatamme kaiken ulkopuolisilla ihan mukavuudenhalusta. Sähkön hinta on suurin piirtein sama kuin Suomessa, mutta ilmastoon tottuneella kulutus on pientä, kun ilmastointilaitteita ei tarvita kuin ehkä huhtikuussa joinakin tosi kuumina öinä. Uima-allas kuluttaa toisen puolen sähköstä ja muu käyttö toisen puolen. Lasku yleensä kuukaudessa 1000 – 2000 THB käytöstä riippuen. Vesi maksaa parisataa THB kuukaudessa, jos on kunnan vesi. Joissakin tapauksissa ei ole kohtuullisin kustannuksin saatavissa kunnan vettä ja silloin on tehtävä porakaivo tai oltava mukana yhteisessä kaivossa. Usein kuivana kautena joutuu ostamaan vettä säiliöautolla ja vesimaksut ovat paljon kalliimpia kuin yleisessä vesijohdossa.

Oman talon rakentaminen tai rakennuttaminen

Thaimaassa ei ns. hartiapankkirakentaminen ole mahdollista. Kaikki, omankin talon, rakentaminen on työluvan vaativaa. Lisäksi tulee muitakin lupavaatimuksia huomioon otettavaksi. Älä missään tapauksessa ota vastaan edes ns. naapuriapua muilta ulkomaalaisilta. Jos joku ulkomaalainen valvoo projektiasi, kun et ole itse paikalla, varmista että hänellä on juuri tähän työhön vaadittava työlupa. Jos rikot näitä neuvoja vastaan, otat melkoisen riskin, koska myös työn teettäjä joutuu vaikeuksiin , ei pelkästään tekijä.

Jos päädyt rakennuttamiseen, kannattaa luottaa paikalliseen ammattitaitoon ja kokemukseen. Thaimaassa on rakennettu tähän ilmastoon ja olosuhteisiin soveltuvia taloja jo silloin, kun suomalaiset kulkivat metsissä oravia metsästämässä ja asuivat tilapäismajoissaan. Kannattaa lukea ensin joku asiaa selventävä kirja, kuten esimerkiksi Philip Brycen How to buy land and build a house in Thailand. Suomalaiset ratkaisut eivät aina ole tänne sopivia, koska meillä ei ole routaa maassa, ilmanvaihto ja tuuletus ovat tärkeitä samoin varjoisuus ja muu auringolta suojautuminen. Lämpöä yritetään pitää ulkona eikä sisällä niin kuin suomessa. Sähkö ja vesi ja jätevesiratkaisut ovat erilaisia, materiaalit ovat paljolti suomalaisesta poikkeavia.

Eri virastoissa asioiminen

Alue, jolla tuleva asuntosi sijaitsee voi olla keskustassa eli Mueang Hua Hin, tai jossakin kylässä, Muu Baan. Kylä taas on alueella, tambon, joka taas on isommalla alueella, Amphöö, joka taas sijaitsee provinssissa, Changwat. Kylässä on päällikkö, joka hoitelee kylän asioita. Tambonissa on Opodor virasto, joka huolehtii mm. puhtaanapidosta. Amphur virasto hoitaa mm. avioliiton rekisteröintejä, avioeroja, tallentaa testamentteja , sieltä voi aloittaa myös yellow bookin hankinnan, jos sellaista katsoo tarvitsevansa. Amphöön alueella toimii myös Land Office eli land departement. Se hoitaa maanmittaukset, kirjaa omistajanvaihdokset, maanvuokrasopimukset.

Lisäksi on muitakin virastoja ja laitoksia, joissa voit joutua asioimaan. Vesiasiat hoitaa kaupungissa Hua Hinin vesilaitos ja ylempänä sisämaassa Pranburin vesilaitos. Sähkölaitokselta saat sähköliittymän, rakennuslupa-asiat hoitaa tietääkseni Tessabaan.

Kaikki asiat on itsekin hoidettavissa, edellyttää ainakin englannin kielen osaamista, mielellään vielä ns. taikkuenglantina ja helpottaa usein, jos osaa edes vähän thaita.

Jos kielitaito ei riitä tai jos haluaa päästä helpommalla, voi aina maksaa jollekin asian hoitamisesta ja roikkua muuten vaan mukana. Suosittelen kuitenkin että aina kun mahdollista, hoidat asiasi itse, koska se on ainoa keino oppia asioiden hoitaminen tässä maassa.

Esimerkiksi me asumme Moobaan 7 kylässä, Hinlekfain tambonissa, Hua Hinin Amphöössä ja Prachuabin Changwatissa, sähkö tulee Hua Hinin sähkölaitokselta ja vesi Pranburista eli asiointipaikkoja on monta.

Ilmeisesti sotilashallinto sai aikaan sen, ettei enää edes Land Officessa tarvitse maksaa mitään pöydäalusrahoja asioiden hoitamiseksi.

Thaikkuvaimon tontille rakentaminen

Usein farangimies rahoittaa thaikkuvaimon ostaman tontin. Kun tontti rekisteröidään ulkomaalaisen kanssa naimisissa olevalle Thaille, vaatii Land office kirjallisen vakuutuksen, että miehellä ei ole vaatimuksia kiinteistön suhteen, vaan että se kuuluu yksin vaimolle ja että se on hankittu pelkästään thaipuolison varoilla. Tietysti vaimo voi sitten vuokrata tontin miehelleen pitkällä sopimuksella, mutta avioerotilanteessa tilanne ei sitten olekaan selvä. Omistushan jää vaimolle. Yleensä mies saa lähteä muualle suunnittelemaan seuraavan kohteen rakentamista ja vaimo jää kotikylään talonsa kanssa.

On sanottu, että Thaimaahan kannattaa sijoittaa juuri sen verran kuin on valmis menettämään. Kun ottaa huomioon, että kaikista sotilasvallankaappauksista huolimatta Thaimaan talous ja järjestys maassa on erittäin vakaa, ovat riskit omaisuuden menettämiseen suuremmat monissa muissa maissa. Toisaalta kun matkailu elinkeinona koko ajan kaikesta huolimatta kasvaa, on taloon tai muuhun asuntoon sijoittaminen tuottavaakin. Myös muu sijoittaminen esim. rahamarkkinoille on turvallista ja tuottavaa.

Jos siis kaikista riskeistä huolimatta olet harkitsemassa vuokraamisen sijasta oman asunnon hankkimista, pidän condominiumin ostoa omiin nimiin tai pitkäaikaista vuokrasopimusta ja talon rekisteröintiä omiin nimiisi kaikkein turvallisimpana, koska ne ovat selkeästi lain mukaisia eikä niihin todennäköisesti tule kohdistumaan muutospaineita ja joka tapauksessa kannattaa hankkia jo jonkin aikaa valmiina ja käytössä ollut asunto tai talo ja välttää kaikkea keskeneräistä, koska vain siinä tapauksessa voi tietää varmasti, mitä on hankkimassa.

 

 

Advertisement